Eriarvoistuminen ja maanpuolustustahto

Tämän HS:n jutun pohjalta kehkeytyi niin mielenkiintoinen somekeskustelu, että päätin pohtia asiaa myös täällä blogissa:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005291634.html

Esitin keskustelussa seuraavan kysymyksen: ”Onko ollut mitään tutkimusta jossa on tutkittu esim. pitkäaikaistyöttömien tai vuositolkulla toimeentulotuella olleiden maanpuolustustahtoa siten, että asiaa on kysytty on heiltä itseltään”? Sellaista ei ilmeisesti ole tehty. 

HS:n artikkelissa todetaan seuraavaa: ”Eriarvoistumiskehitys on uhka yhteiskunnan vakaudelle, mutta eriarvoistumisella ei ole suoraa yhteyttä maanpuolustustahtoon. Ennen toista maailmansotaa yhteiskunnalliset jännitteet ja epätasa-arvo olivat Suomessa voimakkaampia kuin nykyisin. Tämä ei kuitenkaan hävittänyt kansallista tahtoa vastarintaan hyökkäystilanteessa”.  Juu, näin varmasti oli, mutta tuollaisen ajatuskukkasen esittäminen nykypäivän tilannetta koskevassa kontekstissa on suorastaan rikollisen luokan älyllistä laiskuutta ja typeryyttä.

Perustelen tuomiotani näin: 30-luku oli 30-luku ja nykyhetki on nykyhetki. 80 vuodessa on ehtinyt muuttua niin paljon, että jos 30-luvun aikaisista asenteista ruvetaan vetämään suoria yhtäläisyysmerkkejä tähän päivään, niin aivan taatusti mennään lepikon puolelle (ja ennen kuin joku ehtii kysyä niin kyllä, minäkin olen tehnyt tutkimushommia ihan työksenikin).  Ensiarvoisen tärkeää on ymmärtää se tosiseikka, että 30-luvulla eriarvoisuutta oli paljon enemmän kuin nyt, mutta siitä huolimatta sitä oli kuitenkin VÄHEMMÄN KUIN ENNEN (tietenkin lama vaikutti Suomessakin ja työttömyyttä oli varsinkin vuosikymmenen alussa paljon, mutta ennen sotaa ehti olla monta vuotta jolloin talous kasvoi huomattavasti). Nyt sen sijaan ollaan menossa siihen suuntaan, että eriarvoisuus lisääntyy. Aika moni on saanut kokea sen pudotuksen ihan henkilökohtaisesti. Minusta olisi mielenkiintoista tietää, onko sillä vaikutusta maanpuolustustahtoon ja ko. asiaa koskeviin asenteisiin. Mutta eipä taida löytyä tahoa, joka asiaa tutkisi.

Minua tuppaa suuresti huvittamaan, kun eriarvoisuudesta ja eriarvoistumisesta puhutaan jonkinlaisena täysin jakamattomana möhkäleenä. On helppo sanoa että joo, ei se eriarvoistuminen mihinkään maanpuolustustahtoon vaikuta, katsokaa nyt 30-lukuakin. Siten on kiva ja mukava rauhoitella sekä itseään että muita tyyliin ”ei tässä mitään hätää ole tältäkään kantilta, joten eriarvoistutaan ja eriarvoistetaan vain ihan kaikessa rauhassa”. Mutta kysehän ei tietenkään koskaan ole eriarvoistumisesta sinänsä, vaan sen aiheuttamista lieveilmiöistä sekä sen herättämistä tunteista – jokainen, joka hiukankaan ymmärtää ihmisluontoa, varmasti käsittää sen  verran. Myöskään sillä ei ole väliä, mistä eriarvoistuminen johtuu, vaan sillä mistä sen KOETAAN johtuvan. Ja näiden asioiden suhteen rakkaat päättäjämme tuntuvat olevan täysin kuutamolla. Mutta se nyt ei tietenkään ole mitään järin ihmeellistä, sillä yhtä lailla kuutamolla ne ovat kaikkien muidenkin asioiden kanssa.

Palataanpa jo lainaamaani lauseisiin: ”Eriarvoistumiskehitys on uhka yhteiskunnan vakaudelle, mutta eriarvoistumisella ei ole suoraa yhteyttä maanpuolustustahtoon. Ennen toista maailmansotaa yhteiskunnalliset jännitteet ja epätasa-arvo olivat Suomessa voimakkaampia kuin nykyisin”. On aika outoa väittää, että eriarvoistumiskehityksellä ei olisi suoraa yhteyttä maanpuolustustahtoon. Minä uskon, että ko. asiasta ei tiedetä niin paljoa, että noin vahvoja lausuntoja olisi järkevää antaa. Artikkelissa puhutaan 90-luvun lamasta joka itsellänikin on vielä hyvin muistissa, mutta nyt ei enää ole 90-luvun lama. Sen jälkeen on Suomessakin koettu paljon: On liitytty Euroopan Unioniin ja rahaliittoon, on koettu maailmanlaajuinen talouskriisi jälkivaikutuksineen ilman mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään oman rahapolitiikan keinoin (valuuttaunionissa kun ollaan), maahan on tullut kymmeniä tuhansia pakolaisia ja kriisistä toiseen kompuroineet, syvästi halveksitut ja vihatut hallitukset ovat tehneet leikkauksia leikkausten perään.

Tässä yhteydessä on aivan joutavaa puhua 1930-luvun yhteiskunnallisista jännitteistä. Ne ajat ovat olleet ja menneet ellette ole sattuneet huomaamaan, helvetissä! Nyt on uusi tilanne ja uudet jännitteet, ja yhteiskunta ei ole pelkästään jakautunut vaan se on suorastaan pirstaleina. Mutta sitähän kukaan ei tietenkään myönnä, koska se kuulostaisi niin kauhealta ja toivottomalta. (Tuosta tulikin mieleeni kysymys: Jos siitä 30-luvusta on pakko puhua, niin kuinkahan suuri osa suomalaisista suhtautui silloin omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa toiveikkaasti? Monellako oli toivoa paremmasta? Ja monellakohan sitä on nyt? Vanhana nihilistinä väitän, että nykyisten toiveikkaiden prosenttiosuus on huomattavasti pienempi kuin silloin 30-luvulla. Ja jos se ei vaikuta myös maanpuolustustahtoon niin johan on kumma).

Mainittakoon tässä, että peräänkuulutin pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukiasiakkaiden maanpuolustustahtoa koskevaa tutkimusta myös heitä koskevien asenteiden koventumisen vuoksi. Sama asenteiden jyrkkyys tuntuu koskevan myös nuoria. Nuorisoa on tietenkin aina moitittu milloin mistäkin, mutta olen seurannut yhteiskunnallista asioita melko tiiviisti noin 27 vuoden ajan enkä liene ihan väärässä jos totean että nuoriin kohdistuva vihamielisyys on viime aikoina saavuttanut ennennäkemättömän huipun. Minusta olisi mielenkiintoista tietää, millaisia vaikutuksia ko. seikoilla sekä valtiovallan toimilla leikkauksineen taas on työttömien, köyhien ja nuorten omiin asenteisiin. Myös siihen maanpuolustustahtoon, kun siitä tässä blogeerauksessa kerran on puhe. Yksi asia lienee kuitenkin selvä ja se on se, että maanpuolustustahto ei vittuilusta, syyllistämisestä ja vihasta parane! Eikä se parane myöskään inhimillisen kurjuuden lisäämisellä. Jo nyt on perkele, kun tällaisen ihmisvihaajan pitää muistutella siitä, että jos halutaan lisätä maanpuolustustahtoa ja huolehtia siitä että se pysyy yllä, on syytä kohdella ihmisiä arvostavasti ja kunnioituksella!

Sitten eteenpäin. Nykyihmisillä on käytettävissään asia, jota 1930-luvun toiveikkailla ja 1990-luvun laman jalkoihin jääneillä ei ollut, ja se on netti sosiaalisine medioineen. Se on seikka, jonka merkitys tuntuu jatkuvasti jäävän huomaamatta lähes kaikkien alojen tutkijoilta (poliitikoista nyt puhumattakaan). Netti on muuttanut yhteiskunnallista koheesiota merkittävästi ja pysyvästi. Ihmisen tärkeimmät viiteryhmät eivät välttämättä enää löydy suvusta eivätkä edes omasta perheestä, kotikylästä tai kotikaupungista ja sen asukkaista, samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvista tai saman kansallisvaltion alueella asuvista. Se voi hyvinkin löytyä netistä, samankaltaisen ajattelutavan ja samat arvot ja asenteet omaavien yksilöiden joukosta, olivatpa nämä sitten rikkaita tai köyhiä tai kotoisin aivan mistä hyvänsä. Netti yhdistää, mutta se myös erottaa ja hajottaa. Kun jo äsken mainitsin vittuilun, syyllistämisen ja vihan, niin netissähän se sikiää ja kiehuu ja loiskuu sieltä sitten muuallekin. Tämä on pidettävä mielessä silloin kun puhutaan yhteiskunnallisista ilmiöistä. Ja kun puhutaan maanpuolustustahdosta, minusta on perin paradoksaalista että juuri ne samat tahot jotka eniten sitä tahtoa peräänkuuluttavat, ovat usein niitä aivan samoja tyyppejä jotka määrätietoisesti ajavat sitä eriarvoisuuden lisäämistä. Mutta hei, eipä sillä kai sitten ole niin väliä. Kun kerran 30-luvullakin haluttiin puolustaa maata, niin kaipa ne persaukiset kilvan rientävät suojelemaan parempiaan vaikka ne poljettaisiin kuinka syvälle suohon tahansa ja vittuiltaisiin vielä netin täydeltä siitä että te olette hyödyttömiä loisia.

Nykyisen tutkimuksen ja keskustelun ”taso” tuntuu ylläpitävän tätä illuusiota. Mutta tosipaikan tullen en välttämättä luottaisi siihen, ettei se kupla puhkea.

 

catshit

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s