Eräitä kommentaareja valtamediaan pettyneille

Ennen kuin kirjoitan tähän muuta, sanon yhden asian: Minä(kään) en liiemmin luota valtamediaan. Ja sanonpa vielä toisenkin asian: Se, ettei luota valtamediaan, ei tarkoita sitä että olisi alettava uskoa muiden valehtelijoiden höpinöihin. Tai ainakaan sen ei pitäisi, vaikka aika monen mielestä se tuntuukin tarkoittavan nimenomaan sitä.

Ja sitten sitä muuta, eli luin tämän jutun ”valtamediaan pettyneistä” ja kommentoin sitä nyt. Lue sinäkin. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092322363848_uu.shtml

Hetimiten mainitaan, että ”internetin keskustelupalstat kielivät tietyn ihmisryhmän epäluottamuksesta ja vihasta”. Ei tarvitse olla järin suuri ajattelija ymmärtääkseen mitä ihmisryhmää tässä tarkoitetaan. Siinä ei tarkoiteta meitä politiikkaan pettyneitä entisiä idealisteja ja nykyisiä nihilistejä eikä edes muita sellaisia jotka yrittävät pitää nokkansa pinnalla disinformaation, valehtelun, oman edun tavoittelun, lobbauksen, mielipidevaikuttamisen, kaupallisuuden ja mainonnan loputtomassa mangrovesuossa. Ei, vaan kyse on justiinsa niistä… no, kyllä te tiedätte kenestä. Ja jos ette tiedä, niin pianhan se selviää kun luette etiäppäin.

KHT-tilintarkastaja ja Iltalehti-bloggari Pauli Vahteran mukaan medialla on perinteisesti ollut Suomessa valistajan rooli, mutta enää se ei toimi sillä ”emme ole alamaisia, joita pitää valistaa”. Jos nyt jätetään maahanmuutto- ja homoasiat tästä pois, niin monissa muissa hommeleissa median holhous- ja valistusrooli valitettavasti uppoaa edelleen kuin kusi lumeen. Ja kun sitä miettii, päätyy väkisinkin astumaan niille alueille joissa nimenomaan havaitsee ns. virallisen politiikan vaikutuksen siihen mitä tiedotusvälineet suoltavat. Oman vähemmän vaatimattoman mielipiteeni mukaan se näkyy parhaiten suhtautumisessa köyhiin ja/tai työttömiin. Ja sitä suhtautumista voinee ilman suurempaa liioittelua kuvata jopa vihamieliseksi tai ainakin syyllistäväksi. Media antaa jatkuvasti tilaa puheenvuoroille joissa tätä lietsotaan, ja lähtee siihen itsekin mukaan riemullisena kuin kärpäsparvi sontakuopassa. Milloin mikäkin toimittaja kirjoittaa laiskoista työttömistä ilman mitään muuta lähdettä kuin oma kipeä pääkoppansa ja sen keltaisena lainehtiva sisältö.

Mutta jos maahanmuutto- ja homoasiat päästetään sieltä jäähynurkasta veks, niin onko näyttänyt siltä että hylätessään valtamedian propagandan ihminen alkaa taianomaisesti ajatella asioista itse? Ei, vaan sittenpä löytyykin jo toinen väärä profeetta seurattavaksi. Sellainen, joka ei varsinaisesti ole rauhan asialla vaan kaikkea muuta. Mikäli käsitellään nimenomaan maahanmuuttoa, ns. valtamedia on kussut pahemman kerran kaikkien kintuille (myös omilleen) puhuessaan asiasta yksisilmäiseen sävyyn ja jokseenkin kritiikittömästi Virallisen Suomen linjaa seuraten. Jopa meikäläisen nihilismistään huolimatta suhteellisen suvaitsevaisen olion mielestä se on ollut paikoitellen tolkutonta ja toisin paikoin peräti surkuhupaisaa seurattavaa. Valtamedia on aiheuttanut ihan itse sen, että yhä useammat eivät luota siihen ja alkavat kääntyä kaiken maailman MV-lehtien sun muiden vielä hirveämpää potaskaa mölöttävien hilipatahiippareiden puoleen. Että kiitos vaan siitä, saatanan pässit. Olisikohan kannattanut hoitaa homma paremmin?

Lahtelainen Keijo Ruolahti puolestaan on sitä mieltä, että ”mediaan pystyi ennen luottamaan paljon enemmän kuin nykyään. Tutkivan journalismin tilalle on Ruolahden mukaan tullut hutiloitua jälkeä, jossa faktat saatetaan korjata jälkeenpäin”. Tähän ei voi olla kommentoimatta hivenen ilkeästi, että tottakai mediaan luottaa paremmin jos sen sisältämät jutut tukevat omaa ajattelua ja myötäilevät omaa maailmankuvaa. Mutta toisesta lauseesta voi jo olla samaa mieltä, etenkin hutiloidusta jäljestä. Ansiokasta tutkivaa journalismia on tietenkin edelleen, mutta jälleen voi kysyä mitä hyötyä sen tuloksista on jos ne julkaistaan mediassa jota monet pitävät epäluotettavana? Mitä äsken sanoinkaan omille kintuille kusemisesta? (Tietenkin tutkivasta journalismista on silloin valtava hyöty jos sen avulla saadaan paljastettua esim. rikollinen toiminta ja pysäytettyä se).

Pauli Vahteran mukaan mediassa ”uutisten sisältö on yksipuolistunut ja samalla muuttunut toimittajien mielipiteiden esittämiseksi”. Tästä voi olla osittain samaa mieltä, kuten jo edellä vihjailin. Toimittajien omien henkilökohtaisten mielipiteiden ja ennakkoluulojen ja suoranaisen idioottimaisuuden esittely ei ole journalismia vaan paskaa. Siis mikäli sitä tarjoillaan mukamas toimituksellisena sisältönä. Ja nyt vanhana vitsiniekkana en malta olla sanomatta että todennäköisesti se on sitä ihtiään vaikkei tarjoiltaisikaan…

Päästetäänpä Ruolahden Keijo taas ääneen. Hän ”ottaa esimerkiksi Helsingin Asema-aukion epäillyn pahoinpitelyn, jossa hänen mukaansa kokonainen ihmisryhmä eli Suomen vastarintaliikkeen edustajat on leimattu natseiksi sen vuoksi, että yhtä heistä epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta”. Tässä Iltalehden toimitus huomauttaakin että SVL on avoimen kansallissosialistinen uusnatsijärjestö. Hyvä että huomauttaa ettei minun tarvitse, heh heh. Ehkä tämä on hyvä esimerkki siitä mitä voi tapahtua silloin kun valtamediaan ei luoteta. Kun valtamedia sanoo natsia natsiksi, sitä pidetään leimaamisena. Se ei ole hyvä juttu se. Tietysti on niinkin että jotkut eivät suostu uskomaan natsia natsiksi vaikka kuka sanoisi mitä, tai ainakaan eivät välitä siitä vaikka natsi olisikin natsi. En tosin lähde väittämään että K. Ruolahden kohdalla asia olisi näin. Pointsit muuten miehelle omalla nimellä ja kuvalla esiintymisestä, se on joka tapauksessa hatunnoston arvoinen juttu.

Vapaa tiedetoimittaja Marko Hamilo ”on viime aikoina kiinnittänyt huomiota ilmiöön, jossa erityisen hyvin koulutetut ihmiset ovat yllättävän mediakritiikittömiä ja alttiita uskomaan kaiken, mitä lehdet kirjoittavat”. Tämän voisi äkkiseltään ajatella pitävän paikkansa, mutta onko jälleen kyse pikemminkin siitä, että median välittämä maailmankuva ja arvomaailma (tai sen puute) on melko lailla samanlainen kuin hyvin koulutetuilla ihmisillä yleensä? Mediasisältöjähän tietääkseni tuottavat suhteellisen hyvinkoulutetut ihmiset, joilla lisäksi on ne työpaikatkin mediasisältöjen tuottajina. Samassa tai ainakin samantapaisessa kuplassa elävät, luulisin.

Tätä kirjoittaessani tuli mieleen, kuinka erilaisissa todellisuuksissa ihmiset elävät. Piti ko. todellisuuksia sitten kuplina tai saarekkeina tai minä hyvänsä, niin ihan hyvältä ei näytä. Kovin moni ei tunnu olevan halukas rakentamaan siltoja saarekkeiden välille, korkeintaan halutaan hyökätä naskali kourassa puhkomaan toisten kuplia kunhan vain oma jää ehjäksi. Käsittelemäni juttukin on yksi osoitus siitä, ettei valtamediastakaan ole yhteisymmärryksen edistäjäksi. Ja tuskin tulee olemaankaan, sillä ihmiset sitäkin hallinnoivat. Ja ihmiset… no, ne ovat sellaisia kuin ovat. Sitäpaitsi vastakkainasettelu myy aina paremmin kuin piis and lööv.

 

 

Mainokset

Ihan epistä, byäääääh

Tämä päivä on mennyt lueskellessa Elielinaukion tapahtumien ja sen seurausten aiheuttamia reaktioita. Erityisesti eräs seikka on kiinnittänyt huomioni: Osa kommentoijista tuntuu olevan sitä mieltä (ja se on suoraan sanottukin) että jutusta on puhuttu epäreilun paljon. Tai sitten Kajaanin Otanmäen ryöstömurhasta on puhuttu liian vähän. Ja on esitetty sellaistakin, että ulkomailla tapahtuneista islamistien hirmuteoistakin on puhuttu liian vähän. Ja että ei ole ”reilua”.

Mitä vitun reilua? Millä määrällä julkista hölötystä voitaisiin tehdä reilua siitä, että Otanmäessä tapettiin yksi ihminen ja Helsingissä toinen? Paljonko riittäisi ja minkäsorttisella välineellä ajattelitte sen reiluuden punnita?

Olen muuten sitä mieltä, että Otanmäen tapahtumista olisi sietänyt puhua huomattavasti enemmänkin, ja paljon isommilla kirjaimilla. En tiedä hyssyteltiinkö siinä varsinaisesti, mutta ei siinä ainakaan liikaa meteliä pidetty. Eikä tarpeeksikaan. Mutta oli miten oli, minäpä kerron nyt epäreiluudesta mielensä pahoittaneille sun muille suomalais-ugrilaisen itkuvirsiperinteen jatkajille eräitä ihan oikeita syitä, miksi tähän Vastarintaliikkeen jupakkaan on kiinnitetty enemmän huomiota kuin Otanmäen tapaukseen.

Ekaksi: Otanmäen ryöstömurhaajat ovat irakilaisia, turvapaikanhakijoina maahan saapuneita saatananperkeleitä jotka poliisi sai nopeasti kiinni ja myöskin tiedotti asiasta. Helsingin monottaja taas on ulkomailta johdettuun natsijärjestöön kuuluva moninkertainen väkivaltarikollinen, jonka ”suoritus” tapahtui tilaisuudessa jonka luonteesta oli annettu virkavallalle valheellisia tietoja. Tieto tapahtuneesta ja sen seurauksista ei tullut median kautta vaan Facebookista suoraan uhrin isältä, ja koko vyyhti alkoi keriytyä auki vasta sen jälkeen. Paatuneimmankin pökelön lienee myönnettävä ainakin hiljaa itsekseen, että siinä kun isä itse kertoo poikansa kuolemasta on hiukka enemmän human interest -aineksia kuin siinä että tiedotusväline julkaisee jotakin omilla sivuillaan.

Tokaksi: Kuten jo todettua, Otanmäen ryöstömurhaajat eivät kuulu ulkomailta        johdettuun natsijärjestöön. Eivätkä etenkään sellaiseen ulkomailta johdettuun natsijärjestöön, johon suomalaisella hallituspuolueen kansanedustajalla on yhteyksiä. Viimeistään tämä seikka takaa sen että huomiota riittää.

Kolmanneksi: Ja kun kerran hallituspuolueen kansanedustajalla on yhteyksiä, se tarkoittaa sitä että ne hallituksessa istuvat puoluepomot ja samoin hallituskumppanit saavat osakseen rekka-autolastillisen kehnommanlaista julkisuutta ja vastattavakseen paljon ikäviä kysymyksiä. Eivätkä ne ole suoriutuneet niihin vastaamisesta erityisen tyylikkäästi vaan täysin päinvastoin. Ja se herättää taas lisää huomiota. Sekä tiedotusvälineissä että oppositiopuolueiden edustajien keskuudessa.

Neljänneksi: Netissä ja sosiaalisessa mediassa piisaa mekkalaa, sillä tämä hallitus ei ole kovin suosittu. Eikä suosittu ole myöskään se hallituspuolue, jonka kansanedustajalla niitä natsiyhteyksiä on. Vai voiko joku väittää muuta, kun kerran kannatus on pudonnut alle puoleen sitten eduskuntavaalien? Kun tilanne kerran on sellainen, on päivänselvää että jokainen joka ei tykkää hallituksesta tai siinä olevista puolueista käyttää tilaisuuden hyödykseen ja hakkaa kuin kuulapäänatsi väärinajattelijahippiä. Siinä jää Otanmäen ryöstömurha toiseksi, oli se sitten oikein tai väärin tai reilua tai epäreilua.

Viidenneksi: Kyseessä on ensimmäinen kerta piiiitkään aikaan, kun Suomessa joku päätyy ruumishuoneelle poliittisessa tilaisuudessa tapahtuneen väkivallanteon vuoksi. (Vaikka todettakoon tässä että SVL:llä on ollut luja yritys siihen että niin olisi käynyt jo aiemmin).

Kuudenneksi sitten se tärkein asia: Ihmiset ovat kiukkuisia. Onko se tullut yhdellekään epäreilusta julkisuudesta kitisijälle mieleen? Tiedänpä sanoa, että melko paljon on porukkaa jota riepoo ihan tosissaan. Nimittäin se, että natsien annetaan temmeltää vapaasti ja tappaa ihmisiä. Totuus ei tietenkään ole ihan noin yksioikoinen, mutta erästä tämän samaisen hallituspuolueen kansanedustajaa lainatakseni: ”Niin nämä asiat koetaan”. Vihaisten ihmisten mielestä Elielinaukion tapahtumien ja SVL:n vähättelijät ovat natsien hyysääjiä, natsien hirmutekojen hyväksyjiä, katuväkivallan puolustajia, hirveintä ihmispaskaa mitä maan päältä löytyy. Miltäs se tuntuu, häh? Sitä en tiedä, mutta sekin takaa osaltaan sen että huomiota riittää. Ja meteliä. Ja se sopii ainakin minulle, saatana.

 

Anne Berner, totuus ja kunnia-asia (ja maahanmuutto)

En ole saanut juuri mistään lähtöjä niin nopeasti kuin eilen ministeri Anne Bernerin (Deloitte… eikun kesk.) FB-sivulta, kun kommentoin tätä hänen valeht… eikun lausuntoaan: http://anneberner.fi/anne-berner-totuus-ei-pala-tulessakaan/

Enkä edes vittuillut kovin pahasti! Sanoin vain, että ”ethän sä osaa edes kirjottaa sanaa ”kunnia-asia” oikein, eikä se todellakaan yllätä…” Mainitsin asiasta FB:ssa, ja nyt siellä oli ihmetelty mikä ko. sanan kirjoitusasussa sitten on pielessä. Sepäs olikin korjattu! Eilen oikeudenmukaisuus jne. olivat ministeri Bernerille vielä kunnianasioita, mutta tänään jo kunnia-asioita. Berner myös korosti olevansa ”tuomarin valan vannonut ministeri” (ilmeisesti hän pitää sitä jonkinlaisena meriittinä). Olisi pitänyt hoksata piruilla että pikemminkin vaikuttaa siltä kuin olisit vannonut viemärin valan, kun löyhkäät kuin Siperian myrkkytynnyri ja yrität viedä mediaa ja kansaa kuin pientä sikaa narussa.

Mutta eipä mene läpi, ei! Ministeri Bernerin syntilistaan uusimpana mielenkiintoisena lisänä ovat ilmestyneet yksityispuhelimesta lähetetyt viestit. Muistattekos muuten sen yhden ministerin, jonka erottamiseen riittivät puutarhanhoitoa käsitelleet viestit? Mutta ministeri Berner se istuu Sipilän (lest.) mafiahallituksessa sitkeämmässä kuin paska Junttilan tuvan seinässä. Ja jos siitä joku yllättyy, taitaa olla vähän hölömö. Berner on tuotu maahan ja hallitukseen juuri sellaista kähmintää varten, jota se on harjoittanutkin. Tosin harjoittanut yllättävän huonosti, kun koko ajan mokailee ja jää kiinni.

Maahanmuutosta ja sen kustannuksista huolissaan oleville muuten semmoinen juttu, että Berner se vasta saatanan kallis maahanmuuttaja on. 34 miljoonaakin meni ihan tuosta vain! Siihen ei irakilainen tai somali pysty, ei välttämättä sittenkään vaikka siitäkin tulisi myöhemmin poliitikko!

Usein on ollut tapana laittaa kuva tähän päätteeksi ja niin teen nytkin, mutta Anne Bernerin kuvaa en laita. Olen niin perinjuurin kyllästynyt vahtaamaan sitä krooniselle norsunpimpille vääntynyttä psykopaatinpärstää, ja luulen että niin on moni muukin. Sen sijaan laitan kuvan söpöstä ja kivasta virtahepovauvasta.

hippovaavi2

Kun tuomitsemista vaaditaan

Eräs nimeltä mainitsematon vastarintaliike A niin kuin Adolf järjesti tilaisuuden jossa piti poliisille tehdyn ilmoituksen mukaan jakaa lehtisiä, mutta kas kummaa kun siinä tehtiinkin jotain ihan muuta. Paikalle tuli henkilö B, jota liikkeen jäsen C käsitteli siihen tapaan että henkilö B on nyt kuollut.

Seuraavaksi tähän traagiseen saagaan liittyy henkilö D, joka tuomitsee em. väkivallanteon sosiaalisessa mediassa tahi tiedotusvälineessä. Ja heti sen jälkeen ovat paikalla henkilöt E:stä aakkosten loppuun tenttaamassa, että mitä sä nyt tästä ziisustelet kun et tuominnut sitäkään juttua joka tapahtui siellä! Etkä sitä yhtä juttua silloin! Perkele! Eikö laki oo kaikille sama! Taidatkin olla itte rassisti! Nyt HETI TUAMITTET!

Ensinnäkin: Hitostako nämä öyhääjät sen tietävät, kuka on tuominnut mitä ja missä? Lukevatko ne muka kaikkien syvästi halveksimiensa suvakkien FB-juttuja sun muita hölinöitä päivät pitkät ja vielä yötkin päälle? Häh? Ja käyvät vielä ikkunoiden takana kuuntelemassa ja stalkkeroimassa niin kuin tontut ennen joulua ja kuuntelevat puhelimia kuin NSA ikään?

Ja toisekseen silloinpa kaikki vasta vituiksi meneekin, jos henkilö D alkaa todistella että kylläpäs tuomitsin ja sitä ja tätä sanoin siellä ja tuolla ja ehdottomasti olen kaikkea väkivaltaa vastaan. Tässä on nyt ihan ilmainen pikku tietoisku ja konsultaatio tällasia tilanteita varten: TE ETTE OLE ÖYHÖTTÄJILLE MITÄÄN SELITYKSIÄ VELKAA YHTÄÄN MISTÄÄN. Jos alkavat kitistä, käskekää painumaan vittuun tai nussimaan sikaa! Ei se vaadi mitään sen kummempaa, ja kaikenmaailman kohteliaisuussäännöt sun muut etiketit saa unohtaa saman tien. Jos alkaa lepytellä tuollaisia ja selitellä niille tekemisiään, on itse vätysten kastiin luettavissa oleva lapamato.

Kaikki mieltäkääntävät Pekka ja Pätkä -klassikot

Nyt käsi sydämelle siellä, lukija. Muistatko seuraavat poliittisesti epäkorrektit elokuvateokset?

Pekka ja Pätkä Odinin Sotureina.

Pekka ja Pätkä tytöttelijöinä.

Pekka ja Pätkä läskeinä.

Pekka ja Pätkä rumina.

Pekan ja Pätkän hinttipussi.

Pekka ja Pätkä lahtarikaartissa.

Pekka ja Pätkä esimoderoimattomina.

Pekka ja Pätkä puistotätisetinä.

Pekka ja Pätkä autisteina.

Pekka ja Pätkä kokeilevat kannabista.

Pekka ja Pätkä vihamielisinä Neuvostoliitolle.

Pekka ja Pätkä Ryhmynä ja Romppaisena.

Pekka ja Pätkä Teksasin moottorisahamurhaajina.

Pekka ja Pätkä jumalina.

Pekka ja Pätkä jumalankieltäjinä.

Pekka ja Pätkä juhannustansseissa.

Pekka ja Pätkä abortintekijöinä.

Pekka ja Pätkä Muhammed-pilapiirtäjinä.

Pekka ja Pätkä lakritsipiippuina.

Pekka ja Pätkä mustavalkoisessa elokuvassa jossa sateenkaaren värit eivät näy.

Pekka ja Pätkä tupakoitsijoina yleisten tilojen lähistöllä.

Pekka ja Pätkä Esa Pakarisena ja Masa Niemenä.

Pekka ja Pätkä. (Esitetty myöhemmin nimellä Pekka ja Keskimittaa Lyhyempi Henkilö).

 

pphitler
Hitler-tervehdys elokuvassa Pekka ja Pätkä Odinin Sotureina.

 

 

 

Herra Yliälykkö Jari Tervo ja autistit

Kylläpä alkoi tämäkin päivä kivasti kun luki Suuresti Kunnioitetun Herra Kirjailija Jari Tervon ”ajatuksia” täältä: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1473396444989

Eli Suuresti Kunnioitetun Herra Älykkökirjailija Jari Tervon mukaan suomalaiset ovat autistinen kansa, ja se selittää ainakin osittain suomalaisen rasismin. Minä sanon nyt autismin kirjolla olevana henkilönä täydestä sydämestäni, että haista sinä Jari Tervo oikein erinomaisen pitkä paska horinoidesi kanssa. Ensin olivat Tuomas Enbusken autistimöläytykset, ja nyt sitten sinun hölinäsi. Miten helkutissa autismi ja rasismi muka liittyvät toisiinsa? Tulitko lukeneeksi siitä mitään, kun olet niin kova poika lukemaan ja vetämään lukemastasi ties kuinka sekapäisiä johtopäätöksiä?

Rasismin ja vihapuheen vastustajalle ei taida tulla mieleen (milläs sinne mitään mahtuu, kun mieli on niin helkutin kapea ja pieni) että torveilusi on ihan samanlaista pelkkään vinoutuneeseen ja mielipuoliseen ajatteluun pohjaavaa idiootin länkytystä kuin rasistienkin huutelut. Kätevästi siinä leimaat yhden ihmisryhmän. Pitäisikö syyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisesta? Vai pitäisikö meidät autistit sittenkin vaikka steriloida, että saataisiin rasismi vähenemään? Vai lykätäänkö seinää vasten ja ammutaan nappi otsaan? Mitenkä on, Jari? Jos toteutetaan nuo jälkimmäiset, niin ties vaikka saisit vielä mitalin ja Nobelin rauhanpalkinnon siitä kun havahdutit suomalaiset tähän hirvittävään autismiongelmaan.

Tietystihän Herra Isoherra Jari Tervo sanoo, ettei tarkoitus ole leimata autisteja mitenkään. Sehän pitää sanoa aina kun on leimaamassa jotakin porukkaa joksikin, että tulee itselle parempi mieli ja voi sitten vedota siihen kun joku kyseenalaistaa lausutun potaskan. Sen sijaan rasistit Tervo kuulemma leimaa mielellään. Lainaus jutusta: ”Tervo vetää henkeä ja lausuu hitaasti ja painokkaasti: ”Minä mielelläni haukun rasisteja.” Se nimenomaan on harkittua”. Eipä siinä mitään. Minäkin haukun mielelläni Jari Tervoa. Samoin kuin Tuomas Enbuskea ja muita autisteista huutelijoita sun muita omasta julkkisstatuksestaan humaltuneita kretiinejä.

Kai tässä nyt pitäisi kääntää toista poskea ja hymistellä, että eihän se Jari pahalla. Mutta enpähän käännä. Minulla on mitta täynnä sitä, että autisteista saa höpöttää milloin mitäkin puppua ilman että kukaan älähtää ja vaatii tilille. Se tuntuu olevan aivan se ja sama niillekin jotka yleensä ovat kaikkien vähemmistöjen puolella ja vaatimassa tasa-arvoa ja inhimillisyyttä ja humanismia ja cumbayaa.

Minä väitän, että autistit ovat päinvastoin VÄHEMMÄN rasistisia kuin ihmiset yleensä. Autisteilla kun ei ole esim. tapana hurahtaa massapsykooseihin, joissa ollaan valmiita nokkimaan jokin ihmisryhmä kuoliaaksi pelkän ulkomuodon ja kuviteltujen ominaisuuksien perusteella. Mutta en minä tätä Jari Tervolle sano. Sille saatanalle minun ei tarvitse todistella mitään, eikä tarvitse kenenkään muunkaan.

Edit: Niin, ja tietenkin myös tämän journalismin kauneimman ja tuoksuvimman kukkasen julkaissut ”laatumedia” Helsingin Sanomat saakoon niin ikään oikein rakkaita ja ihania terveisiä, toimittaja Mahlamäestä puhumattakaan. Ja ne terveiset tulevat… tadaa, arvatkaapa mistä? Vinkiksi voin mainita että ko. ruumiinosasta käytetään toisinaan myös synonyymiä ”ahteri”. Mitenkäs meni niin kuin omasta mielestä, Hesari ja Mahlamäki? Hienostiko meni, mitä?

tervomulkvist
Mätisäkki Jari Tervo on hankkinut älykönmaineensa latelemalla ennalta käsikirjoitettuja sukkeluuksia TV-ohjelma Uutisvuodossa. Kuvassa näemme Tervon luonnollisessa tilassaan nokka pystyssä ja omahyväinen virne pärställään.